Seuran toimintatapa

 Panelian Raikas ry 

Toimintatapasäännöt 

 

TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 

Panelian Raikkaan tavoitteena on kehittää ja luoda mahdollisimman monelle hyvät ja monipuoliset jääurheilun harrastus ja osallistumismahdollisuudet, pelaajan kykyihin ja taitoihin katsomatta. 

Tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten terveyttä, sosiaalista kehitystä ja pyrkiä synnyttämään pysyvä kiinnostus liikunnallista elämäntapaa kohtaan, saada jääurheilu koko perheen yhteiseksi toiminnaksi ja säilyttää talkoohenki kyläläisten ja muiden toimintaan osallistuvien kesken, yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden lisääminen. 

 

JOUKKUEET 

 

Joukkueet muodostetaan tarpeen ja pelaajamateriaalin mukaisesti. Ensisijaisena tavoitteena on saada ikäkausijoukkueet. Mikäli ikäkausijoukkueita ei pysytä muodostamaan, joukkueet muodostetaan kahdesta ikäryhmästä. 

Lopullisen päätöksen joukkueiden muodostamisesta tekevät valmennusvaliokunta ja valmennuspäällikkö. 

Nuoremmasta D:stä alaspäin joukkueet noudattavat Nuori Suomi-periaatteita. 

Pelaajan siirtyminen joukkueesta toiseen Raikkaan sisällä tapahtuu valmennuspäällikön ja valmentajien sopimuksesta. 

Toimihenkilöt sitoutuvat noudattamaan Nuori Suomi- periaatteita ja seuran sääntöjä. 

Seura huolehtii joukkueiden toimihenkilöiden jääkiekkoon liittyvien koulutuksien kustannuksista. 

 

JOUKKUEIDEN TOIMINTASÄÄNNÖT 

 

Joukkueet laativat kausittain Nuori Suomi ohjelmaan pohjautuvat pelisäännöt. 

Joukkueen pelaajat ja joukkueenjohto (valmentajat, huoltajat ja joukkueenjohtajat) laativat omat keskinäiset sääntönsä. 

Vanhemmat ja joukkueenjohto sopivat omista pelisäännöistään pelikaudeksi kerrallaan. 

Panelian Raikkaan tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus harrastaa valitsemaansa lajia itselleen sopivalla tasolla ja tavalla sekä tarjota edellytykset jatkaa harrastamista lapsen omilla ehdoilla. Päätös harrastamisesta kuuluu vain lapselle ja hänen vanhemmilleen. Ohjaajien/ valmentajien tehtävänä on kannustaa lasta monipuoliseen harrastamiseen ja tukea lapsen ja hänen perheensä tekemiä valintoja. 

 

F-G -juniorit (9-vuotiaat ja nuoremmat) ja luistelukoulut 

  • Joukkueisiin otetaan kaikki 9-vuotiaat ja nuoremmat. Joukkueiden tavoitteena on perusvalmiuksien kehittäminen; luistelutaito ja kiekonkäsittely. Pelaajien sosiaalisuuden ja yhteistyön kehittäminen, toisten arvostaminen ja huomioonottaminen. Onnistumisien ja elämysten kokeminen. 
  • Pelaajien oman minäkuvan kehittyminen ja omatoimisuuden sekä itsenäisyyden kehittyminen. 
  • Peleistä päättävät ohjaajat ja joukkueenjohtajat, kuitenkin niin että kaikki halukkaat pääsevät pelaamaan ja pelit ovat mahdollisuuksien mukaan ikäisiään vastaan. 

 

E-juniorit (10–11 -vuotiaat) 

  • Joukkueisiin otetaan kaikki halukkaat pelaajat ja heitä peluutetaan ja kohdellaan tasa-arvoisesti. 
  • Satunnainen poissaolo harjoituksista ei saa johtaa peliajan vähenemiseen. Joukkueilla ei ole kilpailullisia tavoitteita. Pelaajat saavat mahdollisuuden kokeilla pelaamista eri pelipaikoilla. Joukkueet osallistuvat SJL:n Länsirannikon alueen sarjoihin. 
  • Joukkueessa kehitetään pelaajan sosiaalisuuta, yhteistyökykyä ja toisten ihmisten arvostamista ja huomioon ottamista. Kannustetaan pelaajia vastuullisuuteen. 
  • Tavoitteena on onnistumisen ja elämysten tuottaminen turvallisessa ja positiivisessa ilmapiirissä. 
  • Luodaan perustaa terveelliselle ja urheilullisille elämäntavoille. Pelaajille annetaan mahdollisuus myös muiden lajien harrastamiseen, kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen. 
  • Lajitaitojen oppimisen tavoitteena on perustaitojen kehittyminen, teknisistä taidoista pelitaitoon, pelikäsitys eri pelitilanteissa, fyysisten ominaisuuksien kehittäminen. 

 

D-juniorit (12–13 -vuotiaat) 

  • Joukkueisiin otetaan kaikki halukkaat pelaajat, ja pelaajan satunnainen harjoituksista poissaolo ei vähennä pelaajan peliaikaa. Joukkue sopii ennen kauden alkua joukkueenpelisäännöistä ja- toimintatavoista. Joukkue on myös kasvattaja, se luo pohjaa hyvien tapojen oppimiselle, sosiaalisuudelle. Joukkueessa voi kehittää yhteistyökykyä, toisen ihmisen huomioimista ja arvostamista. 
  • Harrastus luo pohjaa urheilulliselle ja terveelliselle elämäntavalle. 
  • Joukkueet osallistuvat SJL:n Länsirannikon alueen sarjoihin. 

 

C-A -juniorit (14-vuotiaat ja vanhemmat) 

  • Joukkueella voi olla kilpailullisia tavoitteita. Valmentaja vastaa peluuttamisesta yksin. 
  • Jokaisen on tehtävä töitä eli harjoiteltava peliajan saamisen eteen 
  • Pelaajien tulee noudattaa joukkueen omia sääntöjä sekä yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymis- ja muita sääntöjä 
  • Valmentajan tulee kertoa pelaajalle miksi hän ei pelaa ja mitä olisi tehtävä tilanteen korjaamiseksi 
  • Valmentajan vastuulla on rakentaa joukkue, joka on pelitaidoiltaan tasainen. Pelaamattomuutta ei voi perustelle sillä että taidot eivät riitä 
  • Pelaajan kehityksen tukeminen. 
  • Tavoitteena kehittää pelaajan henkistä itseluottamusta, keskittymiskykyä, sosiaalisuutta, vastuullisuutta ja joukkuepeliä. 
  • Fyysisten ominaisuuksien parantaminen, rakentava harjoittelu, lihavoima, tasapaino, nopeus. 
  • Pelaajan yksilötaitojen parantaminen, suoritusvarmuus, pelikäsitys ja pelitilanneroolit. 

Joukkue sopii ennen kauden alkamista omista pelisäännöistään ja toimintatavoistaan. 

 

EDUSTUSJOUKKUE 

  • Hyvien tapojen mukaiset käyttäytymissäännöt koskevat myös edustusjoukkuetta. 
  • Toimiminen esimerkkinä juniorijoukkueille. 
  • Antaa olosuhteet ja mahdollisuudet kehittyä pelaajana. 

 

HARJOITTELUN MÄÄRÄ JA TAVOITTEET 

 

Joukkueet päättävät itse harjoittelun määrän ja asettaa itselleen tavoitteet. 

 

HARJOITTELU 

  • Valmentajat keskenään sopivat jääajan käytöstä jäähalliyhtiön edustajan kanssa. 
  • Pääsääntöisesti G-F-juniorit harjoittelevat 1-2 kertaa viikossa, sekä luistelukoulu kerran viikossa. 
  • Tapahtumia G-F - junioreille kertyy kauden aikana noin 70. 
  • E - D junioreilla 2-3 harjoituskertaa viikossa, tapahtumia kaudessa tulisi noin 100–130. 
  • C - ja vanhemmat juniorit 2-4 harjoituskertaa viikossa ja 150–200 tapahtumaa kaudessa. 
  • Harjoitus- ja tapahtumat pitävät sisällään myös jääajanulkopuoliset harjoitteet esim. saliharjoitus. 

 

JOUKKUEIDEN TOIMIHENKILÖT 

 

Seura vastaa joukkueiden toimihenkilöiden jääkiekkoon liittyvistä koulutuksista ja maksaa koulutuksen. 

Tuettavaa koulutusta on SJL:n järjestämät koulutukset, seminaarit ja kurssit. Muista koulutuksista päätetään tapahtumakohtaisesti jääkiekkojaostossa tai johtokunnassa. 

Joukkueiden toimihenkilöt ovat jatkuvasti tekemisissä joukkueiden pelaajien kanssa, tästä johtuen heiltä edellytetään esimerkillistä käyttäytymistä. Toimihenkilöiden tehtävänä on huolehtia että seuran toimintaperiaatteet toimivat myös käytännössä. 

 

JOUKKUEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT 

  • Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen toiminnasta kokonaisuudessaan. 
  • Joukkueen talousarvion laadinta ja sen toteutumisen seuraaminen, toimintasuunnitelman ja toiminta kertomuksen laadinta ovat joukkueenjohtajan tehtäviä. 
  • Joukkueenjohtajat vastaavat joukkueensa taloudenhoidosta johtokunnan määräämällä tavalla, esim. laskujen hoitamisesta. 
  • Joukkueenjohtajat hoitavat joukkueen tiedottamisen pelaajien, vanhempien, toimihenkilöiden, jääkiekkojaoston ja johtokunnan välillä. 
  • Joukkueenjohtaja pitää joukkueen vanhemmille tarvittaessa keskustelu- ja tiedotustilaisuuden. 

 

VALMENTAJAN / OHJAAJAN TEHTÄVÄT 

  • Valmentajat vastaavat harjoitusten suunnittelemisesta, toteuttamisesta ja peluuttamisesta. Valmentajien tulee noudattaa toiminnassaan Skl:n, seuran ja joukkueen sääntöjä. Valmentajien tulee ottaa huomioon kaikki joukkueensa pelaajat, kohdella heitä tasavertaisesti ja yksilöllisesti. 
  • Valmentajan tulee laatia harjoitussuunnitelma ennen kauden alkua. 

 

HUOLTAJAN TEHTÄVÄT 

  • Huoltajien tehtävänä on huolehtia varusteista, kiekoista, joukkueella käytössä olevista seuran varusteista ja huoltolaukun sisällöstä. 
  • Kirjanpitäminen joukkueella seuran varusteista, esim. maalivahdin varusteet ja pelipaidat. 
  • Huolehtivat varusteiden palauttamisen kauden päättyessä. 
  • Toimivat valmentajien apuna mahdollisuuksiensa mukaan. Osallistuvat joukkueen järjestyksenpitoon. 
  • Suositeltavaa olisi että huoltaja olisi suorittanut huoltajakoulutuksen ja EA1 kurssin. 

 

VANHEMMAN ROOLI 

  • Vanhemman tehtävänä on tukea lasta hänen valitsemassaan harrastuksessa. ja huolehtia hänen varusteistaan niin että ne ovat sääntöjen mukaiset ja turvalliset. 
  • Vanhemman tulee opettaa lastaan noudattamaan annettuja ja yhdessä sovittuja sääntöjä. 
  • Vanhempien tulee kiinnittää huomiota kielenkäyttöön ja käytökseen tuomareita, joukkueita ja vastapelaajia kohtaan. 
  • Kannustaa lasta monipuoliseen liikkumiseen ja huolehtia riittävästä levosta. 

 

JOUKKUEIDEN TALOUDENHOITO JA TOIMINNANSUUNNITTELU 

  • Jokainen joukkue laatii itselleen talousarvion ja toimintasuunnitelman tulevalle kaudelle. Kauden päätyttyä joukkueet laativat toimintakertomuksen kuluneesta kaudesta. 
  • Talousarvion tulee olla mahdollisimman tarkka, siitä tulee ilmetä joukkueen kulut ja varainhankinta. 
  • Toimintasuunnitelmassa tulee ilmetä harjoituskerrat, turnaukset sekä joukkueen muuta tapahtumat. 
  • Talousarvio ja toimintasuunnitelma ovat toimitettava jääkiekkojaoston puheenjohtajalle ennen kauden alkamista. Toimintakertomus kauden päätyttyä myös jaoston puheenjohtajalle. 
  • Joukkueiden laatimat talousarviot ja toimintasuunnitelmat luovat pohjan koko seuran toiminnalle ja sen suunnittelulle. 

 

VARAINHANKINTA 

  • Joukkueet voivat hankkia rahoitusta toimintaansa lainsäädännön ja seuran ohjeiden puitteissa. 
  • Joukkueet osallistuvat koko seuran yhteiseen varainhankintaan eli kahviotoimintaan, kahviovastaavan ohjeiden mukaisesti. 
  • Joukkueiden omien talousarvioiden perusteella joukkueen pelaajat maksavat tarvittavan kuukausimaksun tai kausimaksun. 

 

VARUSTEET 

  • Seuralla on maalivahdin varusteita, joita joukkueilla on mahdollisuus käyttää. 
  • Seuran tehtävänä on huolehtia ensiapulaukkujen sisällöstä. 
  • Pelipaidat ja kiekot ovat seuran hankkimia. 
  • Varusteet ovat seuran omaisuutta, ja ne on palautettava kauden päätyttyä erikseen ilmoitettuna ajankohtana. 
  • Seuran yhteiseen käyttöön hankittavat tarvikkeet ja varusteet on säilytettävä jäähallilla. 

 

TEROITUSKONE 

Seuran omistuksessa on kaksi teroituskonetta. Koneita saa käyttää ainoastaan ne henkilöt joille koneen käyttö on opastettu. Jokaisella joukkueella tulee olla henkilö, jolle se on opastettu. 

 

KUN PELAAJA LOPETTAA 

 

Kun pelaaja lopettaa pelaamisen Panelian Raikkaassa, pelaaja palauttaa kaikki seuralta saamansa varusteet. Pelaaja on myös velvollinen suorittamaan kaikki lopettamispäivään mennessä kertyneet maksut joukkueelle/ seuralle. 

Siirtopapereiden saamiseksi maksujen tulee olla suoritettuina. Siirtopaperin allekirjoittaa henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus varmistettuaan että pelaaja on hoitanut velvoitteensa seuraa kohtaan. 

 

ONGELMAT 

 

Seuran toimihenkilöiden puoleen voi kääntyä kaikissa seuran tai joukkueen toimintaan liittyvissä asioissa. 

Seurassa on ongelmanratkaisuryhmä, joka kutsutaan tarvittaessa koolle. Ryhmä koostuu joukkueisiin kuulumattomista puolueettomista henkilöistä. Lisäksi valmennuspäällikkö tai jääkiekkojaoston puheenjohtaja on ryhmässä osallisena, samoin johtokunnan jäsen, kuka tahansa heistä voi kutsua ryhmän koolle. 

Ryhmä kutsutaan koolle mikäli asiaa ei ole saatu joukkueen sisäisesti ja jääkiekkojaoston avulla selvitettyä. Päätöksestä voi valittaa johtokunnalle. 

PDF-tiedostoToimintatavat (78 kB)